Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







keskiviikko 25. marraskuuta 2020

LEIKKIMÖKKI

Pihalla on ihana pikkuruinen leikkimökki, joka nyt toistaiseksi on tietenkin meillä ihan käyttämättömänä. Ensin oli ajatus jos tehtäisiin kissoille sen ympärille häkki ja joskus jopa ajattelimme tekisimmekö sinne nätin pihahuussin, mutta loppujen lopuksi päädyin siihen että mökkeröinen saa olla juuri se mikä on. Ajattelin että taidan vähän remppailla sitä enemmänkin, jospa se jollekin lapselle joskus iloa toisi. Harmi että mökki oli vielä siinä kunnossa kesäkuun aikana, että pieni siskon tyttö ei päässyt sillä leikkimään. Myöhemmin kun laitoin kuvia mökistä, oli hän sanonut heti äidilleen että tahtoo mökin itselleen.

Olen nyt siivonnut mökin alakerran ja vähän sisustellutkin, ensi kesänä sitten jatkuu tämäkin projekti. 













































Jos olisin pienempi, niin leikkisin kyllä itse tuolla 💓

2 kommenttia:

  1. Kivan näköinen mökki. Meilläkin oli lapsuudessani leikkimökki, jonka isä osti käytettynä. Ja meiltä se myös muutti vielä uuteen paikkaan, pienille lapsille leikittäväksi.
    Ihanan idylliseltä näyttää tuo lomapaikkanne, vai voiko sitä jo sanoa ihan asuinpaikaksi. Onko siinä vieressä asukkaita, vai tyhjiä taloja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä aina haaveilin leikkimökistä, mutta asuimme silloin kerrostalossa ja olin jo liian iso kun muutimme omakotitaloon. Omalle tyttärelle piti sellainen hankkia, mutta nyt ei enään ole niitä omia leikkijöitä. Mutta haluan tämän laittaa nätiksi, kun se kerran on olemassa ja toivottavasti siinä vielä joku pieni pääsee leikkimäänkin.
      Nyt tuntuu siltä että tämä on koti, kun olemme olleet täällä seitsemän kuukautta. Kuvissa näkyvä talo on kesämuseo, eli tyhjillään. Naapureita on, mutta ei tässä ihan tontin vieressä vaan sopivan välimatkan päässä. Toisissa asutaan ja toiset ovat vain kesäkäytössä.

      Poista