Nyt tulee liuta muistoja kesän edettyä syksyä kohti, syksyisiä tapahtumia ja tunnelmia. Kuvissa näkyy myös erilaisia uusia löytöjä mitä olen tehnyt niin Vaasasta kuin Pietarsaaresta ja Kokkolastakin, pieniä sisustus juttuja niiden myötä totta kai. Pitemmittä selittelyitä, kuvat puhukoon puolestaan.
Omenapuiden oksat notkuivat maata kohti valtavasta painosta, mutta niin vain vanhat puut jaksoivat kantaa taakkansa jälleen hienosti
Omenoita, omenoita ja omenoita, niitä tuli haravoitua maasta muutama peräkärryllinen 😅
Viimeisiä kukkia niityltä talteen
Mitä täällä tapahtuu...
MAUNO!!
...se oli Kerttu!!
Jaahas... perhosjahti!! 😏
Mitä minä muka oon tehny??
Vähän uusia aarteita...
Sitten oli venetsialaisten aika jota vietin tällä kertaa aivan itsekseni, mutta se ei minua haitannut yhtään. Lämmin ilta, hämäryys, rauha ja yöllä rakettien räiskettä, saunomista ja vähän herkkuja... kyllä minä nautin välillä myös yksin olosta!
Nyt tunnustan olevani ihminen joka mielellään kurkkii vanhojen talojen asukkaiden ikkunoita jos illalla on verhot auki, mutta vain varovasti tieltä käsin. Tulee aina tunne, että siellä ei voi asua kuin onnellisia ihmisiä. Olemme muutaman ystäväni kanssa myös myöntäneet tekevämme sitä iltaisin omien ikkunoiden takana ja mikä ihaninta, tulee tunne että olemme itsekin niitä onnellisia ihmisiä joille on suotu se onni että saamme asua tällaisissa aarteissa.
Tänä kesänä olen onnistunut saamaan pelargoniat kukkimaan koko kesän pitkälle syksyyn ja margareetankin heitin kuistilta vasta nyt marraskuun lopussa pois.
Mauno ei taida aina ymmärtää omaa kokoaan!!
Rakastan luonnonkukkia ja onneksi niitä riittää pitkälle syksyyn
Puutarhajätteiden kaatopaikka on paras puutarha syksyisin, jonkun toisen kaatikselle viemät kehäkukat kukkapenkistä pääsivät vielä ilahduttamaan meidän maljakkoon
Myös omalta pieneltä kukkaniityltä sai ihania kimppuja
Rakastan myös kynttilöitä ja ne palavatkin heti kun on pikkuisenkin hämärämpi päivä
Ja ne hämärtyvät illathan ovat ihan parasta kynttilän polttoaikaa ilman muuta!
Vaikka illat alkoivat olla pimeitä, oli lämmintä ja kesä jatkui pitkälle syksyyn
Nämä vanhat sinkkiammeet ym. ovat niin ihania. Tämä toimii vedenkerääjänä syöksytorven alla, siitä on näppärä ottaa vettä kukkien kasteluun. Naapurilta saimme vähän isommankin version, pitäisiköhän tehdä itselle hemmottelu spa pihalle?
Ja sitten tuli Aila-myrsky!! Olimme juuri silloin muutaman päivän käymässä Oulussa. Kun palasimme ja katsoimme pitkin matkaa kaatuneita ja katkenneita puita, alkoi jännittämään todella! Pihalla oli pihakalusteet pitkin pihaa ja keinukin nurin, ensimmäisenä kiersimme talon ympäri ja jännäsimme onko katto paikoillaan. Kaikki kunnossa, omenoita vaan oli aika huumaava määrä maassa. Mutta sitten sen huomasin... meidän iso tuomi oli katkennut! Laho se kyllä olikin ja onni onnettomuudessa, se oli kaatunut nätisti pellolle eikä varaston päälle. Myös tien viereltä oli katkennut tuomesta isoja oksia, joten tarvitsimme metsurin apuihin. Kylältä se löytyikin ja niin lähti nätisti nosturin avulla iso puu pellolta. Harmittava aukko jäi, mutta onneksi varaston takana kasvoi hyvän kokoinen tuomen alku ja vaahteroita, niinpä mies istutti uutta tilalle kasvamaan.
Täällä päin myrsky oli ollut rajuinta, Pietarsaaressa jopa 35m/s tuulen nopeus.
Näin suojassa me olemme kesän aikana, ihanat syreenit ja tuomet antavat taatun näkösuojan. Sen lisäksi pellon varrella on vielä koivut ja joitakin tuomia. Nyt siihen tuli lovi, kyllä harmitti!
Maunon sinnikäs taistelu palkittiin ja uni maistui korissa 😅
Aiemmin Antik Helenistä ostettu pöytä ja tuoli sai vielä täydennystä Pietarsaaressa olevasta Alla Tiders Antikt liikkeestä, täydellinen pari!
Täällä nukutaan makeasti ja opitaan huonoille tavoille...
...ja ollaan parhaita kaveruksia!
Kaunis rukinlapa löytyi Vaasan kirpparilta
Kaunis villamatto on 2,5 euron ostos Pietarsaaresta
Huh, niin kuin huomaatte... on kuvia tullut otettua muutama. Lupaan että tämä hiukan tasaantuu pian, kohta pääsen laittamaan jo kuvia mitä nyt tapahtuu.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti