Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







tiistai 2. marraskuuta 2010

HUH HUH MIKÄ PÄIVÄ!

Olipas meillä aikamoinen päivä, kiva yllätys oli saada neljän eri toimittajan tavarat samalle päivälle! Kaiken lisäksi huonekalut mitä saimme olivat kaikki kasattavia versioita... mutta onneksi emme Pirjon kanssa ole sen sortin tyttöjä joilla menisi sormi suuhun tällaisissa tilanteissa, eli ei muuta kuin ruuvari käteen ja töpinäksi.
Paketeista löytyi ihania harmaita huonekaluja, jotka löysin viimeisimmiltä Forman messuilta. Uusi lempivärini taitaa olla harmaa... tahtoo myös kotiin!!
Saimme myös ihastuttavan Ranskalaisen wanhan vaatekaapin, väriltään myös siniharmaa. Ranskasta saapui myös muuta ihanaa vanhaa tavaraa... niistä kuvia kun saamme ne purettua.




Onneksi minulla oli apuna oma "piika" (niin kuin hän itse itseään tänään kutsui). Pirjo aloitti meillä työt eilen, oli kiva saada sinut meille tänne Sofian Tuvalle!!


Vielä uutiset kotirintamalta...

Sain tapetoitua viikonlopun aikana keittiön YHDEN seinän... loput sitten kun ehditään! Aika vinkeen näköinen siitä tuli, vähän krumeluuta köökin puolelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti