Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

KAIKKI LOPPUU AIKANAAN...

...niin myös loma : (
On se kumma juttu miten vaikealle työhön paluu voikaan tuntua neljän viikon oleilun jälkeen, vaikka kuinka siitä tykkäisikin niin laiskottaa koko ajatus. Koitan muistuttaa itseäni siitä, että saan olla todella onnellinen siitä että on työ mihin palata ja kyllä näiden kesätörsäysten jälkeen on pakko vähän lähteä tienaamaankin...täytyy kyllä todellakin tehdä töitä sen eteen ; )
Työn aloittaminen alkaa onneksi mukavissa merkeissä, tiistaina suuntaamme koko työporukka ympäri Suomen Haikon-kartanoon. Odotan innolla meidän kesätapahtumaa ja ihania ihmisiä, kyllä se sieltä työinnostuskin taas palaa!
Kesäloma on ollut todella mukava, olen päässyt näkemään monenmoista kivaa. Alkuun en osannut oikein asettua lomafiilikselle, nyt kyllä olen siihenkin oppinut. Vielä muutama kuva viimeisimmältä matkalta, näitä katsellessa tulee niin mukavat muistot mieleen.


Heidin puotiin Antik Heleniin täytyy kerran vuodessa päästä, joka kerran siellä tulee poikettua ainakin kahdesti...tällä kertaa kolmesti ; ) Mukavia juttutuokioita ja ihania vanhoja tavaroita niin kauniissa ympäristössä!!















Pieni luvallinen kurkistus myös heidän omalle pihalleen...





Kokkolassa täytyy myös käydä ehdottomasti tervehtimässä muitakin tutuksi tulleita antiikkikauppojen pitäjiä ja ainahan niitä aarteitakin täytyy samalla ihastella : )





 Yksi näistä paikoista on Antique Puu-mi







Sisäpihalla toimii nykyään myös pieni kirpputori


Vakkari käynti myös Antique C.Rokalalla ja tarinaa riittää...niin paljon nytkin että unohtui aivan kuvat ottaa, sijaitsee Neristanin vanhassakaupungissa.
Pietarsaaressa on myös todella ihana antiikkiliike, sattui nyt olemaan kiinni sinä päivänä kun siellä olimme. Uskotteko että sanoin jo silloin miehelle kahden suuren kirpputorikierroksen jälkeen, että hyvä niin. Harvinaista minulta, mutta ihmeitäkin tapahtuu : ) Pietarsaaressa on todella hyvät kirpparit, suosittelen!


Tällä kertaa emme käyneet sen koommin kiertelemässä muualla, ei edes vanhaakaupunkia sen koommin tullut katsastettua kuin mitä kuljimme sen ohi. Tämä oli niin symppis vinotalo, oli pakko kuvata. Viereen oltiin rakentamassa uutta, eihän tässä taida enään uskaltaa asua.





 Voisiko kampaamo enään olla viehättävämmässä paikassa?


 Yövyimme Uusikaarlepyyssä Juthbackan leirintäalueella, kaunista!!










Ja kun ilta hämästyi, oli ihana sytyttää tuikut palamaan.



Näissä tunnelmissa riittääkin taas muisteltavaa pitkäksi aikaa ja kun katselen täällä kotona kaikkia aarteita mitä mukaan tuli haalittua, ei pääse äkkiä unohtumaan missä sitä taas ollaan oltu ; ) Palaan niihin seuraavassa postauksessa.
Nyt täytyy alkaa asennoitumaan huomiseen arkeen positiivisin ajatuksin, kertokaa miten se tehdään??

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti