MENNYTTÄ JA TULEVAA

Niin se taas vuosi vaihtui ja on aika miettiä mennyttä ja tulevaa. Mennyt vuosi oli surullinen, se jää ikuisesti mieleen... vuonna 2017 olen menettänyt rakkaan isäni. Tämä vuosi tuntui olevan kuolemaa täynnä, miten monta tuttua ja tutun tuttua poistui täältä. Tiedämme että se kuuluu elämään, mutta sitähän ei tahdo hyväksyä kun se eteen tulee.
Mutta on vuoteen kuulunut paljon hyvääkin, näinhän se elämä kulkee ja kun sen oikein oivaltaa on sillä paljon annettavaa. Päällimmäisenä tulee mieleen lasten onnistumiset, toki myös epäonnistumisetkin, mutta kaikki on nyt hyvin molemmilla. Saan olla onnellinen perheestäni ja terveydestä sekä siitä että kaikilla on työtä, itse rakastan ainakin omaani. Tämäkin vuosi alkoi todella kivalla konferenssilla Tampereella, olimme koko suomen kööri kasassa ja ohjelma oli jälleen mitä mukavinta. Se sisälsi mm. laseraseilla sotimista, stand up koomikkoa, todella hyvää ruokaa ja tottakai hyvää seuraa... on meillä mahtava tiimi, todellakin voi sanoa että mekin olemme yhtä perhettä!!
Kotona minulla on maailman ihanin ja kiltein mies joka on vielä kaiken päälle kätevä käsistään. Tälläkin hetkellä hänellä on menossa aikas kiva projekti autotallissa, mutta siitä kerron vasta myöhemmin. Myös nämä kaksi mahdottoman hellyydenkipeää karvakasaa antaa iloa elämäämme, vaikka jälleen vuosittaisen eläinlääkärin tarkastusten ja huoltojen myötä meni mojova summa rahaa. Hyvä taas muistutella tyttären koirakuumeeseen, että lemmikeistä on todellakin myös paljon vastuuta ja kuluja.

Uuden vuoden otimme vastaan aivan kaksistaan rauhallisissa merkeissä kotona, omalta pihalta pääsi näkemään aivan riittävästi raketteja. Yhtään onnistunutta kuvaa en siitä ilosta onnistunut saamaan, mutta jo pelkästään lyhdyt pihalla ilahduttavat joka kerta yhtä paljon.

Vähäiset joulukoristeet ovat vielä paikoillaan ja kukkaset näyttävät aloittavan uuden kierroksen...

Joulun aikaisia herkkuja on vielä jäljellä, en tiedä mihin oikein joudumme noiden varastossa olevien suklaarasioiden kanssa!! 

Samat kujeet jatkuvat entiseen tapaan, eli sisustuksen kanssa vensklaaminen ei vähene yhtään eikä oman mielen muuttuminen taida olla koskaan hallittavissa : )

Vihreä muuttui kerman valkoiseen tällä kertaa ja mikä hauskinta, en ole vieläkään oikein varma valinnastani.

Luulen että se ratkeaa vasta kun saan vaihdettua tapetin ym. mahdolliset muutokset kaapin ympärillä. Tällä mennään nyt, tapettia olisi jo pariinkin huoneeseen jemmassa kun vain saisi innostuksen itse tapetointiin. Onneksi nämä puuhat eivät karkaa mihinkään, joten odotellaan sitä tarmonpuuskaa vielä ihan rauhassa.

Mukavaa tulevaa viikonloppua teille ja oikein ihanaa alkanutta vuotta!