Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







maanantai 17. kesäkuuta 2019

YKSINÄISTÄ YKSIN OLOA

Perjantaina pyyhälsin suoraan työmatkalta Vallgårdiin, olinhan jo valmiiksi menossa siellä suunnalla. Myös tänä aamuna työpaikkani oli matkan varrella, joten lähdin vasta aamulla takaisin.
Tälläkin kerralla olin torpalla ilman miestäni eikä kissatkaan ollut nyt mukana. Pakko myöntää että olo oli alkuun vähän yksinäinen kun ei ollut ketään kenelle höpötellä, eikä kukaan komennellut minua (tätä meillä tekevät kissat, ei mies vaikka niin varmaan ajattelitte ensin :)). Mutta nautin silti kyllä suunnattomasti tästä omissa oloissa nyhjäämisestä välillä, sellainen olen aina ollut... tarvitsen omaa aikaa sosiaalisen työni vastapainoksi. Juhannuksena ollaan sitten koko lössi kasassa, pääsemme ehkä aloittelemaan hiukan keittiöremppaa ja asentamaan naulakoita seinälle. Koska meidän nuoriso on muualla juhannuksen vietossa ja vieraita ei ole tiedossa, joutaa sitä touhuilemaan vaikka tällaisia grillaamisen ja saunomisen lomassa.

Mitään suurempaa en tänä viikonloppuna tehnyt, touhusin vain hiukan sisustuksen parissa ja nautin pihalla auringosta. Välillä kyllä hiukan kaipailin tekemistäkin kun pelkkä oleilu alkoi pitkästyttämään, nurmikkokin kun oli tällä kertaa valmiiksi leikattuna huoltoyhtiön toimesta. Niin justiinsa... hiukan ylellisyyttä mökkeilyyn. Matkaa ja lääniä on sen verran paljon, että päätin tinkiä jostain ja maksaa tällaisesta palvelusta. Olipa muuten mukava mennä kun ruoho oli juuri leikattu eikä tarvinnut alkaa ensimmäisenä urakoimaan sen kanssa. Pääsin heti keittelemään tulokahvit ja nauttimaan pihasta ilman ahdistusta : )




Mökkireittimme varrella on monta mielenkiintoista etappia ja mennessä poikkesinkin Kälviällä Puoti & Kahvila Annessa josta tein pari suloista löytöä. Käykääpä joskus jos tuolla päin liikutte, vieressä on Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo.


On niin sydäntä pakahduttava tunne aina saapua omalle torpalle ja juuri maalattu verantakin toivottelee nyt paljon iloisemmin tervetulleeksi uudella värimaailmallaan. Ai että tykkään tästä vihreästä seinästä : )


Ensialkuun lämmittelin hiukan tupaa laittamalla puita uuniin, näin saa heti kotoisan tunnelman aikaan. Jännää miten hirsi pitää melko pitkään kuumuuden pois sisältä, vaikka ei sisällä toki kylmäkään ole mutta huomattavasti viileämpää.  Muutaman puun kun polttaa, niin saa kivan pikkulämmön ja tällä mentiin sitten viikonloppu.


Syreenit olivat vielä kukassa, joku oksa piti saada tietysti myös maljakkoon sisälle ilostuttamaan ja antamaan ihanaa tuoksua. Pihalla on aivan huumaava kukkien tuoksu tällä hetkellä, harmi että se menee pian ohi. Kukat houkuttelevat perhosia runsaasti ja niitä onkin mukava seurata pihalla ollessa.






Aivan sattumalta olin ostanut talvella Pänikästä ja Piirongista perhosaiheisen opetustaulun ja sehän sopii torpalle aiheeltaan kuin nenä päähän : ) Myös värit ovat mitä ihanimmat makuuhuoneeseen vihreän komuutin kaveriksi.




Sängynpäädyt ostin talvella neljällä eurolla Oulun Aasta Ööhon kirpparilta. Alunperin oli tarkoitus ne maalata, mutta nyt näyttää siltä että saavat jäädä valkoisiksi. Täytyy vielä kiinnitellä ne sänkyyn kiinni ja samalle tasolle tietenkin, näin saatiin aikaiseksi yhden sängyn päädyistä kahden sängyn päädyt.

Hiukan näpräilyä sisältyi myös viikonloppuun, kyhäilin sähköttömään porraseteiseen valaisimen patterilla toimivasta led-valaisimesta. Valo syttyy kätevästi kun lamppua hiukan nykäisee alaspäin.




Tästä tilasta kipaistaan ullakolle, joka on pintoja vaille valmis tila. Voi olla että tänä kesänä tänne ei vielä ehdi sellaisia toteuttamaan, mutta tarkoitus olisi sisustaa sen verran että saamme kesävieraat sinne majoitettua. Sain kasattua valmiiksi sängyt, nyt pitäisi vielä hankkia sellaiset patjat jotka saadaan mahtumaan sisään kapeasta portaikosta tai sitten joudumme hiissaamaan ne sisään ikkunan kautta : )





Tällaisia touhuja tänä viikonloppuna, jännätään mitä saadaan aikaiseksi seuraavalla keralla.
Mukavaa viikkoa!

4 kommenttia:

  1. Voi että on tunnelmaa! Kaunista ja rauhoittavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana! Sitä tunnelmaa ja rauhoittavaa tavoiteltaisiin, mutta kerron sinulle salaisuuden... en oikein ole mielestäni sitä tunnelmaa onnisunut saamaan tuohon porraseteiseen 😊 Luulen että menee uusiksi, tapetti ja ehkä värikin ei nyt oikein tunnu hyvälle 😅

      Poista