Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







torstai 25. elokuuta 2016

VIELÄ VIIMEINEN

Vielä ennätän laittaa viimeisen postauksen viime viikonlopun matkalta ennenkuin jo koittaa taas uusi viikonloppu : ) Reissaamista ollut koko viikko työnpuitteissakin, sieltäkin yksi ihanuuspostaus tulossa.
Sitä ennen vielä muutamia muisteloita ihanasta viikonlopusta.

Kälviällä Toivosen eläinpuiston lisäksi samalla kadulla on ihana kahvila jossa myös pieni myymälä.























 Kahvilasta en saanut parempia kuvia, koska pöydissä istui asiakkaita...mutta ihana oli, sen voin taata!



Yövyimme toisen yön todella kauniilla leirintäalueella Pyhäjoella. Jos haluaa paikan veden ääreltä, täällä siihen ei oikein muuta mahdollisuutta olekaan. Alue sijaitsee saaressa, joten vettä on jokapuolella ympärillä. Tällä kertaa saimme viettää aikaa aika rauhallisissa merkeissä, sillä yöpyjiä meidän lisäksemme oli vain muutama metsämies : )





 Ovelta maisemat olivat nämä...


 ...kyllähän tässä mielellään istuskeli : )


Alueella oli myös kiva pieni luontopolku...





...vesi oli noussut niin korkealle, että jouduimme hakemaan kumpparit jalkaan jotta pääsimme ylittämään nämä paikat...



...tästä emme enään uskaltaneet mennä yli, jospa sitten ensi kesänä!






Lämmittelimme puusaunan ja sytyttelimme kynttilät illan hämärtyessä...







Olemme aika ranttuja leiriytyjiä, pitää olla vettä, nurmikkoa, rauhallista jne. mutta aina me vain onnistumme ne parhaimmat löytämään. Tänne tulemme varmasti uudestaan!

Kaikki tämän kesän matkat ovat olleet kyllä niin mahtavia, eikä nämä tähän vielä lopu : ) Onneksi on tullut otettua paljon kuvia muistoksi, näiden avulla jaksaa taas odotella uutta kesää kun pahimmat pakkaset paukkuvat nurkissa.

Huomenna vielä loppurutistus tämän viikon aherruksiin, mukavaa perjantaita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti