Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin ja nykyään myös kesäasuntomme parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa, kesäkotimme Vallgårdin ensimmäinen osa on rakennettu 1700-luvun puolella ja viimeisin 1920.

Ja niin kuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuusprojekti...ihana sellainen!







sunnuntai 10. elokuuta 2014

TIP TIP

Juu...luulen mitä otsikosta päättelette. No kyllä sitä vettäkin on tullut, onneksi niin ja ilmakin vähän viilentynyt...sekin ehkä onneksi kunhan ei liikaa jäähtyisi!! Mutta tämä tip tip minkä halusin näyttää, liittyy aivan kahvin keittelyyn. Ihana löytö Wanhan Talon Tavarat putiikista


Oikein oikeeta Arabiaa oli tämä kahvisuppilo, tiedäppä tarvitaanko koskaan mutta hyvähän se on olla olemassa ;D
Aiemmin jo mainitsin suuren puutteen taloudessamme, ei yhen yhtäkään apteekinpulloa meillä vielä ja siksipä juuri suuntasin kyseiseen putiikkiin. Tiesin että siellä näitä on enemmänkin tarjolla.


Se tuo emalikyltti oikein huusi kaverikseen muutakin apteekin kamaa ja siinähän se sitten on. Ja kun nyt kerran tuli mentyä tänne aarteiden aarreaittaan, niin samahan se oli vielä jotain muutakin mukaan haalia.


Tämä uusin villitys rakkauteni kesäkukkiin on johtanut siihen, että mitä erilaisempia kukka-astioita on joutunut hamstraamaan kotiin. Ja niinpä tämä suloinen pieni kannu lähti sitä virkaa meille toimittamaan.


Ja nämä kaikki ostokset taas johti siihen, että jossakinhan ne oli kotiin kuljetettava...mikäs sen ihanampi ratkaisu kuin tämä vanha kori.



Olisin niin mielelläni jättänyt korin pulloineen juuri tuohon kotia somistamaan kuin sisustuslehdissä konsanaan, mutta mies ei pitänyt sitä yhtään hyvänä ideana (höh...miksiköhän??) joten olkoon nyt sitten vaikka siinä tuolin päällä...



...onhan tuo kiva siinäkin!

Siihen vesisateeseen palatakseni, ihan kiva tunnelma siinäkin on kun sen ottaa siltä kantilta. Illalla ilma oli niin lämmin ja samalla raikastunut, pimeää ja niin mystisen ihana fiilis että en sisälle malttanut mennä. Sytyttelimme kynttilöitä ja istuttiin (minä vielä viimeisenä kun muut oli jo sisällä) ulkona ihmettelemässä tätä vuoden aikaa.


Ruosteinen tarjotin jonka viimeisimmältä Vaalan käynniltä kotiin toin, on mitä ihanin juuri tähän tarkoitukseen. Laitoin lakan päälle jotta ei tahri pöytää ja pysyy muutenkin parempana.





 Myöhemmin näytti tältä...




Ihanaista sunnuntai iltaa, kohta taas päästään sytyttelemään kynttilöitä!


6 kommenttia:

  1. Kaunista tunnelmaa. Täällä ei ole satanut. Maa on aivan rutikuivaa. Huomenna jo pitäisi sataa... Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liika kuivuuskaan ei ole hyvästä, sinäpä sen puutarhaihmisenä taidat tietää parhaiten. Mukavaa viikkoa sinullekin Satu!

      Poista
  2. Mä hiplasin täällä kerran kirpparilla tuollaista Arabian suppiloa, mutta se jäi sille asteelle. Ihana on tuokin suppilo!

    Ja kivoja löytöjä olet hamstraillut ☺

    Tuollainen puhelinkin oli männä viikolla täällä Vanhassa aitassa, mutta siitä tipahti numerolevy syliin, joten jätin hyllylle ☺ Vielä pitäisi löytää aito vanha telefooni pöydälle - jokin tuon tapainen krumeluuri. Etsintä jatkukoon siltäkin osin ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulipa taas hamstrailtua, eihän näitä voinut vastustaa. Puhelin on ollut meillä käytössä, mutta nykyään olemme siirtyneet kännykkäaikaan kokonaan joten saa nyt olla vain koristeena.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niin minustakin, siksihän ne mukaan oli otettava!

      Poista